Mitä on tapahtunut neljän kuukauden aikana?
Helmikuun alussa aloin pohtia omia jokapäiväisiä rutiinejani. Tällä en tarkoita heräämistä, ruokailua ja työssäkäyntiä, vaan vapaa-ajallani hyvinkin säännöllisesti toistuvia toimenpiteitä, joita voisi kutsua 'harrasteluiksi'. Iso osa näistä puuhasteluista liittyy musiikin tutkiskeluun, sisältäen sekä säveltämiseen perustuvaa teoriaopiskelua että nykypopulaarikultuurin ihmettelyä.
Siitä huolimatta, että nämä toiminnot ovat omasta mielestäni varsin mielenkiintoisia, ovat ne vieneet aikaani siltä varsinaiselta asialta, jota oikeasti haluaisin tehdä. Nimittäin musiikkia.
Tulin lopulta siihen tulokseen, että minun vaan täytyy ryhdistäytyä tässä asiassa ja järjestää biisien tekemiselle aikaa. Ja siihen asiaan pitää tarttua heti kuin on mahdollista.
Uusi rutiini siis. Varaisin itselleni joka päivä noin tunnin verran aikaa puhtaasti biisin tekemiseen. En halunnut ottanut siitä kuitenkaan minkäänlaista painetta, että kappaleen pitäisi olla valmis samana päivänä. Kirjoitan sitä kappaletta vain niin paljon kuin ehdin siinä ajassa. Jatkan sitä sitten kyseistä projektia noin viikon päästä, ettei kyseinen kappale aiheuttaisi itselleni turhaa stressiä.
Tämä rutiini on ajan mittaan muotoutunut siihen pisteeseen, jossa itselläni on tarkemmassa syynissä kuusi kappaletta, joiden parissa työskentelen eri päivinä. Perjantaisin sitten aloitan ihan uuden kappaleen 'väsäämisen' puhtaalta pöydältä, joka sitten päätyy keskeneräisten biisien pinoon odottamaan, kunnes jokin edellämainituista kuudesta kappaleesta olisi kirjoitettu valmiiksi.
Työskentelyni alkaa perinteisellä kynä-paperi menetelmällä. Keksin ensin aiheen ja valitsen alustavan sävellajin, tahtilajin ja tempon Kokeilen joitakin sointukuvioita jonkin aikaa, yleensä pianolla, jonka jälkeen alan rakentamaan kappaletta sijoittamalla nämä sointukuviot eri kappaleosiin (verse/chorus/etc.).
Tässä vaiheessa siirryn käyttämään tietokonetta. Äänittelen sekvensseriohjelmaan jonkinsorttisen hahmotelman biisintyngästä. Joskus siinä demossa on vain pelkkä pianoraita, joskus taas mukana on myös rummut. Muitakin soittimia esiintyy myös sillointällöin - ei aina.
Sitten kun sävellys alkaa olla jossain ymmärrettävässä muodossa, alkaa tekstien tekeminen. Olen jo aikaisemmin maininnut tässä blogissa, että tämä on oikeastaan se heikoin kohtani. Ja täytyy myöntää, että tämä vaihe on myös kuluttanut eniten aikaa tässä prosessissa. Uskon kuitenkin, että harjoitus tekee mestarin. Tekstit kirjoitan biiseihin englanniksi.
Aloitin tämän 'raivokkaan biisienväsäämisvimmani' kuudes päivä helmikuuta. Tähän mennessä erilaisia biisinalkuja on syntynyt 48 kappaletta (ällistyttävää!), josta kolme on valmiissa pisteessä. Nämä kappaleet täytyisi äänittää enää vaan julkaisumielessä valmiiseen, lopulliseen muotoonsa. Mistähän saisin itselleni tähän aikaa?
Pitäisikö keksiä uusi rutiini?
