Yleensä kun sävellän musiikkia, sattuvat ne olemaan aika usein varsin hitaammanpuoleisia tuotoksia. Tänään tein jotain päinvastaista.
Vuorossa oli kappale numero 15. Olin kirjoittanut ensimmäisen luonnoksen joskus helmikuun loppupuolella. Ja tietokoneeltani löytyi seuraava versio huhtikuulta.
Tempomerkintänä siinä oli 130. Siis 130. En muista kirjoittaneeni kovin usein noinkin vauhdikkaalla rytmillä. Ehkä pari kertaa tempo taisi olla 130 ja kerran 140. Harvinaisia poikkeuksia.
Olin äänittänyt koneelle parin säkeistön ja pre-chorusksen verran musiikkia. Joten lähdin kehittelemään kertosäettä. Koska edelliset osat sisälsivät nopeatempoista 'pianonpimputtelua', päätin aloittaa kertosäkeen vastakkaisella idealla - kahdella pitkällä soinnulla. Sen jälkeen jatkoin kertosäettä aikaisemmalla groovella. Dynaamisesti se toimi aika kivasti herättäen huomiota, että nyt tuli jotain aivan muuta. Kertosäkeessä oli muuten yllättävän yksinkertaisia sointuja tällä kertaa. B, E ja F#-duurisointuja.
Biisin sävellyspuoli on vielä pahasti kesken. Pitää keksiä vielä millä tavalla tämä kappale päättyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti